Tässä kirjassa on leikitty ajatuksella: entä jos eläimet ajattelevat vähän niin kuin ihmiset ja entäpä jos ne käyttävät eteläpohjalaista murretta... Benjam Pöntisen kuvat ja Arto Juurakon hersyvät tekstit yhdistävät ihmisten ja eläinten rakkauselämän hellyttävän humoristiseksi kokonaisuudeksi.
Jokainen haaveilee rakkaudesta, omasta armaasta, jota helliä. Ihminen tahtoo ihmisen, karhu karhun, ilves ilvestä kaipaa. Laji uusiutuu ihmeellisen rakkauden voimalla, joka sulattaa keväisin hanget ja sydämet, laittaa teerikukot taistelemaan paikastaan naaraan sydämessä. Ja kun paikka on valloitettu, kuluu hetki, ja saamme ihailla emon ja poikasten välistä rakkautta.
Onko karhun ja ihmisen puuhissa lopulta paljon eroa? Uros viestittää hullunrohkeilla tempuillaan naaraalle: katso, kuinka vahva olen, valitse minut! Me ihmiset nimitämme sitä rakkaudeksi, mutta kuka tietää, mitä liito-orava tuumailee...
Kevät tuloo!
Kuunnelkaa kaikki rakkahat nuaret ja vanahat huuhkajat,
ku mää julistan kosimakauren alakaneeksi.
Kuulkaa kaikki koriat tupsukorvanaarahat
tätä jumalaasta saunria,
ja tulukaa kaikki mulle het akaksi,
nii ei rotanvonkalehia tuu puuttumahan aamiaaspöyrästä!
